Education in the Prevention of Social Exclusion
Main Article Content
Keywords
social exclusion, prevention, special education
Abstract
Social exclusion is a frequently used concept in different youth programs in the European Union. Schools have participated in projects for the prevention of social exclusion. However, the definition of social exclusion is still unclear and it could be used also as a stigmatising label. In this article, the nature of social exclusion as a social phenomena and the preventive, non-stigmatising potential of education will be discussed.
References
Benz, M., Yovanoff, P., & Doren, B. (1997). School-to-work components that predict postschool success for students with and without disabilities. Exceptional Children, 63(2), 151–165.
Hautamäki, J., Arinen, P., Hautamäki, A., Kupiainen, S., Lindblom, B., Mehtäläinen, J., Niemivirta, M., Rantanen, P., & Scheinin, P. (2002). Oppimaan oppiminen toisen asteen koulutuksessa. Oppimistulosten arviointi 2/2002 [Learning to learn in secondary education. Evaluation of
learning results 2/2002.]Opetushallitus [National Board of Education].
Helne, T. (2002). Syrjäytymisen yhteiskunta [A society of exclusion]. STAKES. Tutkimuksia 123.
Jahnukainen, M. (1998). Lisäluokalta tulevaisuuteen. Vantaan kymppiluokan oppilaiden lukuvuoden 1995–1996 koulukokemukset ja jälkiseuranta [Extra class into the future. Tenth-class pupils of 1995–1996 in Vantaa: School experiences and follow-up]. Helsingin yliopisto. Opetta-jan-
koulutuslaitos. Tutkimuksia 196 [University of Helsinki. Department of Teacher Education. Studies 196].
Jahnukainen, M. (2001a) Experiencing Special Education: Former Students of Classes for Emotionally/Behaviourally Disordered Talk About Their Schooling. Emotional and
Behavioral Difficulties 6 (3), 150–166.
Jahnukainen, M. (2001b). Henkilökohtaiset suunnitelmat, transitio ja elinikäinen oppiminen [Personal plans, transition and lifelong learning]. In M. Jahnukainen (Ed.), Lasten
erityishuolto ja -opetus Suomessa [Children’s special care and education in Finland] ,11 (pp. 356-363). täysin uudistettu painos. Helsinki: Lastensuojelun keskusliitto.
Jahnukainen, M. (2001c). HOJKS elämänkaaren eri vaiheissa [HOJKS at the various stages of the life span]. In O. Ikonen & P. Virtanen (Eds.), HOJKS – Erilaisia oppijoita, erilaisia
lähestymistapoja [HOJKS – different learners, different approaches] (pp. 302-309). Jyväskylä: PS-kustannus.
Jahnukainen, M. (2001d). Hyvä paha opettaja, eli postmodernin nuorison kouluttamisen ongelma
erityiskasvatuksen valossa [The good bad teacher, or the problem of educating postmodern youth in the light of special education]. Nuorisotutkimus, 19 (4), 17–25.
Jahnukainen, M. (2001e). Social exclusion and dropping out of education. In T. Visser, H. Daniels, & T. Cole (Eds.), Children with Emotional and Behavioural Difficulties in Mainstream Schools, International Perspectives on Inclusive Education, Vol. 1 (pp. 1-12). London: JAI.
Jahnukainen, M. (2004). Koulukodin jälkeen – vuosina 1996 ja 2000 kotiutettujen nuorten yhteiskuntaan jäsentymisen ja riskikäyttäytymisen kasaantumisen tarkastelu [After the
reform school – examination of the social integration and accumulation of risk behaviour of young people discharged in 1996 and 2000]. In M. Jahnukainen, T. Kekoni, & T. Pösö
(Eds.), Nuoret ja koulukoti [The young and the reform school]. Nuoriso-tutkimusverkosto, forthcoming.
Jakku-Sihvonen, R., & Kuusela, J. (2002). Mahdollisuuksien koulutuspolitiikan tasa-arvo [Equal opportunities in education policy]. National Board of Education, 16 August 2002.
[http://www.edu.fi/julkaisut/]
Järvinen, T. (2001). Koulutusjärjestelmien yksilöllistyminen ja valinnanvapaus [Individualisation of education systems and freedom of choice]. In T. Kuure (Ed.), Aikuistumisen pullonkaulat. Nuorten elinolot vuosikirja [Bottlenecks of growing up. Yearbook of the circumstances of
the young]. Pgs. 60-69. Pieksämäki:Nuorisotutkimusverkosto & Nuora & Stakes.
Järvinen, T., & Jahnukainen, M. (2001). Kuka meistä onkaan syrjäytynyt? Marginalisaation ja syrjäytymisen käsitteellistä tarkastelua [Now which of us are excluded? Conceptual
examination of marginalisation and exclusion]. In M. Suutari (Ed.), Vallattomat marginaalit. Yhteisöllisyyksiä nuoruudessa ja yhteiskunnan reunoilla [Margins without power.
Dimensions of community in youth and at the edge of society] (pp. 125-151). Nuorisotutkimusverkosto. Julkaisuja 20. Helsinki: Nuorisotutkimusseura.
Kauffman, J. M. (1999). How we prevent the prevention of emotional and behavioural disorders. Exceptional Children, 65(4), 448–468.
Kauppila, J. (1996). Koulutus elämänkulun rakentajana [Education as the building-block of the course of life]. In A. Antikainen & H. Huotelin (Eds.), Oppiminen ja elämänhistoria.
Aikuiskasvatuksen 37. vuosikirja [Learning and life history. 37th yearbook of adult education]. (page numbers needed). Kansanvalistusseura ja Aikuiskasvatuksen Tutkimusseura: Jyväskylä: BTJ Kirjastopalvelu.
Kivirauma, J., & Jahnukainen, M. (2001). Ten years after special education. Socially maladjusted boys on the labour market. Behavioural Disorders, 26(3), 243–255.
Kuusela, J. (2002). Helsingin koulujen oppimistulokset: kokoava katsaus [Learning results in Helsinki schools: summarizing survey]. National Board of Education. Unpublished research report.
Kuusinen, J. (1986). Koulumenestys, lahjakkuus ja sosiaalinen tausta [School success, giftedness
and social background]. Kasvatus, 17, 192–197.
Nuorten huumeiden käytön ehkäisytoimikunnan mietintö [Report by the Committee on the Prevention of Drug Abuse by the Young]. (2000). Committee Report 2000:3. Ministry for Social Affairs and Health. Edita: Helsinki.
Nuorisobarometri [Youth barometer]. (2000). Selvitys 15–29-vuotiaiden suomalaisten nuorten asenteista [Survey of the attitudes of Finnish young people between the ages of 15 and 29].
Opetus-ministeriö, Nuorisoasiain neuvottelukunta. NUORAn julkaisuja 17.
Ruoho, K. (1992). Ennaltaehkäisystä ja sen pedagogisesta soveltamisesta [On prevention and its pedagogical application]. In K. Tuunainen, H. Savolainen, & P. Savolainen (Eds.), Erityispedagogiikan tutkijakoulutuksen nykytila [Current status of special pedagogy researcher education] (pp. 42). University of Joensuu. Reports by the Faculty of Education.
Siitari, J. (2000). Syrjäytymisen ehkäiseminen ala-asteella. ILTIS-oppilaiden kouluasenteet ja sosiaalisuus sekä oppilaiden kokemukset ja vanhempien odotukset ja kokemukset ILTIS-toiminnasta [Prevention of exclusion in the primary school. Attitudes towards school and
social behaviour of pupils participating in the ILTIS project, and pupil experiences and parent expectations and experiences on the ILTIS activity]. Unpublished Licentiate’s Thesis in Education. University of Turku.
Thomas, A., & Chess, S. (1980). The dynamics of psychological development. New York: Brunner/Mazel.
Vanttaja, M. (2002). Koulumenestyjät. Tutkimus laudaturylioppilaiden koulutus- ja työurista
[Achievers in school. Study of the educational and employment careers of the top class of
upper-secondary school graduates]. Suomen kasvatustieteellinen seura. Kasvatusalan
tutkimuksia 8. Turku:Painosalama
Hautamäki, J., Arinen, P., Hautamäki, A., Kupiainen, S., Lindblom, B., Mehtäläinen, J., Niemivirta, M., Rantanen, P., & Scheinin, P. (2002). Oppimaan oppiminen toisen asteen koulutuksessa. Oppimistulosten arviointi 2/2002 [Learning to learn in secondary education. Evaluation of
learning results 2/2002.]Opetushallitus [National Board of Education].
Helne, T. (2002). Syrjäytymisen yhteiskunta [A society of exclusion]. STAKES. Tutkimuksia 123.
Jahnukainen, M. (1998). Lisäluokalta tulevaisuuteen. Vantaan kymppiluokan oppilaiden lukuvuoden 1995–1996 koulukokemukset ja jälkiseuranta [Extra class into the future. Tenth-class pupils of 1995–1996 in Vantaa: School experiences and follow-up]. Helsingin yliopisto. Opetta-jan-
koulutuslaitos. Tutkimuksia 196 [University of Helsinki. Department of Teacher Education. Studies 196].
Jahnukainen, M. (2001a) Experiencing Special Education: Former Students of Classes for Emotionally/Behaviourally Disordered Talk About Their Schooling. Emotional and
Behavioral Difficulties 6 (3), 150–166.
Jahnukainen, M. (2001b). Henkilökohtaiset suunnitelmat, transitio ja elinikäinen oppiminen [Personal plans, transition and lifelong learning]. In M. Jahnukainen (Ed.), Lasten
erityishuolto ja -opetus Suomessa [Children’s special care and education in Finland] ,11 (pp. 356-363). täysin uudistettu painos. Helsinki: Lastensuojelun keskusliitto.
Jahnukainen, M. (2001c). HOJKS elämänkaaren eri vaiheissa [HOJKS at the various stages of the life span]. In O. Ikonen & P. Virtanen (Eds.), HOJKS – Erilaisia oppijoita, erilaisia
lähestymistapoja [HOJKS – different learners, different approaches] (pp. 302-309). Jyväskylä: PS-kustannus.
Jahnukainen, M. (2001d). Hyvä paha opettaja, eli postmodernin nuorison kouluttamisen ongelma
erityiskasvatuksen valossa [The good bad teacher, or the problem of educating postmodern youth in the light of special education]. Nuorisotutkimus, 19 (4), 17–25.
Jahnukainen, M. (2001e). Social exclusion and dropping out of education. In T. Visser, H. Daniels, & T. Cole (Eds.), Children with Emotional and Behavioural Difficulties in Mainstream Schools, International Perspectives on Inclusive Education, Vol. 1 (pp. 1-12). London: JAI.
Jahnukainen, M. (2004). Koulukodin jälkeen – vuosina 1996 ja 2000 kotiutettujen nuorten yhteiskuntaan jäsentymisen ja riskikäyttäytymisen kasaantumisen tarkastelu [After the
reform school – examination of the social integration and accumulation of risk behaviour of young people discharged in 1996 and 2000]. In M. Jahnukainen, T. Kekoni, & T. Pösö
(Eds.), Nuoret ja koulukoti [The young and the reform school]. Nuoriso-tutkimusverkosto, forthcoming.
Jakku-Sihvonen, R., & Kuusela, J. (2002). Mahdollisuuksien koulutuspolitiikan tasa-arvo [Equal opportunities in education policy]. National Board of Education, 16 August 2002.
[http://www.edu.fi/julkaisut/]
Järvinen, T. (2001). Koulutusjärjestelmien yksilöllistyminen ja valinnanvapaus [Individualisation of education systems and freedom of choice]. In T. Kuure (Ed.), Aikuistumisen pullonkaulat. Nuorten elinolot vuosikirja [Bottlenecks of growing up. Yearbook of the circumstances of
the young]. Pgs. 60-69. Pieksämäki:Nuorisotutkimusverkosto & Nuora & Stakes.
Järvinen, T., & Jahnukainen, M. (2001). Kuka meistä onkaan syrjäytynyt? Marginalisaation ja syrjäytymisen käsitteellistä tarkastelua [Now which of us are excluded? Conceptual
examination of marginalisation and exclusion]. In M. Suutari (Ed.), Vallattomat marginaalit. Yhteisöllisyyksiä nuoruudessa ja yhteiskunnan reunoilla [Margins without power.
Dimensions of community in youth and at the edge of society] (pp. 125-151). Nuorisotutkimusverkosto. Julkaisuja 20. Helsinki: Nuorisotutkimusseura.
Kauffman, J. M. (1999). How we prevent the prevention of emotional and behavioural disorders. Exceptional Children, 65(4), 448–468.
Kauppila, J. (1996). Koulutus elämänkulun rakentajana [Education as the building-block of the course of life]. In A. Antikainen & H. Huotelin (Eds.), Oppiminen ja elämänhistoria.
Aikuiskasvatuksen 37. vuosikirja [Learning and life history. 37th yearbook of adult education]. (page numbers needed). Kansanvalistusseura ja Aikuiskasvatuksen Tutkimusseura: Jyväskylä: BTJ Kirjastopalvelu.
Kivirauma, J., & Jahnukainen, M. (2001). Ten years after special education. Socially maladjusted boys on the labour market. Behavioural Disorders, 26(3), 243–255.
Kuusela, J. (2002). Helsingin koulujen oppimistulokset: kokoava katsaus [Learning results in Helsinki schools: summarizing survey]. National Board of Education. Unpublished research report.
Kuusinen, J. (1986). Koulumenestys, lahjakkuus ja sosiaalinen tausta [School success, giftedness
and social background]. Kasvatus, 17, 192–197.
Nuorten huumeiden käytön ehkäisytoimikunnan mietintö [Report by the Committee on the Prevention of Drug Abuse by the Young]. (2000). Committee Report 2000:3. Ministry for Social Affairs and Health. Edita: Helsinki.
Nuorisobarometri [Youth barometer]. (2000). Selvitys 15–29-vuotiaiden suomalaisten nuorten asenteista [Survey of the attitudes of Finnish young people between the ages of 15 and 29].
Opetus-ministeriö, Nuorisoasiain neuvottelukunta. NUORAn julkaisuja 17.
Ruoho, K. (1992). Ennaltaehkäisystä ja sen pedagogisesta soveltamisesta [On prevention and its pedagogical application]. In K. Tuunainen, H. Savolainen, & P. Savolainen (Eds.), Erityispedagogiikan tutkijakoulutuksen nykytila [Current status of special pedagogy researcher education] (pp. 42). University of Joensuu. Reports by the Faculty of Education.
Siitari, J. (2000). Syrjäytymisen ehkäiseminen ala-asteella. ILTIS-oppilaiden kouluasenteet ja sosiaalisuus sekä oppilaiden kokemukset ja vanhempien odotukset ja kokemukset ILTIS-toiminnasta [Prevention of exclusion in the primary school. Attitudes towards school and
social behaviour of pupils participating in the ILTIS project, and pupil experiences and parent expectations and experiences on the ILTIS activity]. Unpublished Licentiate’s Thesis in Education. University of Turku.
Thomas, A., & Chess, S. (1980). The dynamics of psychological development. New York: Brunner/Mazel.
Vanttaja, M. (2002). Koulumenestyjät. Tutkimus laudaturylioppilaiden koulutus- ja työurista
[Achievers in school. Study of the educational and employment careers of the top class of
upper-secondary school graduates]. Suomen kasvatustieteellinen seura. Kasvatusalan
tutkimuksia 8. Turku:Painosalama